maanantai 16. huhtikuuta 2018

Käsityötaidot muiden taitojen ja älyn kehittäjinä

Lainasin kirjastosta Leila Pölkky-Pieskän kirjan Kaunista kotiin, jossa oli kudottu hienoja mattoja, pöytäliinoja, poppanoita. Joidenkin mattojen ymkutomistapa oli tosi taitava, jälki kaunista ja näyttävää, taidoista ja uskonnollisuudesta kielivää.
Tuollainen käsityön jäljen hienous on kiinni hetkessä elämisestä ja aihepiirin suojaamisesta & sen tason nostamisesta rukouksin ja keskittymällä kovin suuresti sen vaalimiseen ja sen suomien elämänmahdollisuuksien vaalimiseen käsityötä tehdessä. Jollei moista etukäteen osaa, niin se on kiinni hetkessä elämisestä ja siitä, että ottaa työntekotapaansa ja työnjälkeensä mallia työn hyvistä materiaaleista: jos pidät siitä, minkä elämänalueiden vaalimiseen jokin paikkakunta on keskittynyt, kiehtoutunut niistä, niin jos ostat materiaalit sieltä, kuten vaikka tavalliseen sukan tms kutomiseen villalangan, niin valitse sellainen työ, mihin se on erityisesti tarkoitettu ja mikä itseäsi silloin kiehtoo (Katso tarjoukset: kauppa tarjoaa jotakin pidettyä, yleensä laatuunsa nähden halvalla, koska sitä myydään erityisen paljon. Alennus on eri juttu: tuotteessa on ehkä jokin vika, jonka vuoksi se ei kelvannut asiakkaalle, joka olisi kumminkin juuri nyt halunnut sellaisen tuotteen itselleen, vaan asiakas palautti sen.), niin lanka tms neuvoo käyttäjäänsä työn tekemisessä, sen kauneustajussa, taidoissa, ideaaleissa, tekemisentavoissa,rytmissä, motivaation laadussakin kenties. Silloin pitää antaa materiaalin olal sorkkimatta, esim. lankaa ei saa vyyhdeltä keriä kerälle vaan käyttää suoraan vyyhdeltä, jolloin kehräämön työnjälki näkyy hienosina nyansseina yms. Eli näin saat hetkessä eläen aistrein, tunnelmin, taidoin, elämänymmärryksellä yms tunnistetuista asioista mallia tekemisen sujumiseen, sen taitoihin, taidoissa kehittymiseen.
Näin laajemmin, jos elät aistit auki, nähdyssä maisemassa, jossa on mm puita ja elämää, niin rakenteet hahmottava maisemakatse on hyvälaatuisen koulutetun ajattelun tyyppinen, kelpaa moneen tekemiseen järjeksi ja on helppo kantaa mukana, helppo olla fiksu sillä tapaa, jos ei jätä sokeita läikkiä maisemaan. Katso ajattelukurssini blogistani http://pikakoulu.blogspot.fi .
Jos tuossa maisemassa eläen, elämän keskellä' siis, hahmotat tunnelmatajulla ja poplaulumaisesti tekemisen vireitä, eri puolia, opit niin hahmottamaan tekemisen elementtejä, joista rakentaa taitoja laajemmin. Huolehtia elämä hyvälle tolalle maisemassa, elinolosuhteet hyviksi reilusti ja kaukonäköisesti (laajermpi maisema) on suunnilleen sama kuin sivistys ja hyväksyttävä käytös lähes kaikkeen, jos kyllin viisas olet ja jos maisema on kylin laaja, vaikutusalueensa laajuinen ainakin ja hyväntahtoinen ja viisas laajemmissa yhteyksissä, esim. ulkoa luetun sivistyksen ja hyvän tahdon myötä. Kiva liikuntaharrastus auttaa taitojen elementtien hahmottamisessa ja elämänviisaammaksi kehittymisessä.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Kirjonnasta

"Kirjonta
Lainasin kirjastosta Anita Gunnars'in kirjan Kirjomalla kauneutta arkeen, ja siinä näkyy kirjoneen rattoisasti ja taidolla, kaunista, ja kun yksittäisen ohjeen luin, niin oli kukkanen paljon nopeampi tehdä kuin mitä sen kuvasta olisi luullut, mutta kauneussilmää hänellä on. Kun yksivärtiseen fleeceen kokeilin kukkaa kahdella villalangalla, niin tuli jotenkin pramean näköinen, ei ollenkaan collagemainen kuten pelkkä kangas. Mutta useimmat kirjontakirjat ovat työlästyneen oloisia niin, että tuolla hyvällä kirjalla on kamalan paljon merkitystä, ja kai sillä, että itse olisi samalla tavoin viehättynyt kirjomisen mahdollisuudesta eikä ottaisi isoa kimpaletta vaan vähän vaan jotakin koristetta jonnekin nurkkaan tms.

Tuossa tuo eka ja tähän asti ainoa yritelmäni kirjonnasta: kömpelö mutta viihtyvyys tuo jälkeen näyttävyyttä, toimivuutta koristekuviona, jolloin kangaskin näyttää parempilaatuiselta. Mutten sitten tiedä, miten käy koristeelle pesussa, nuhjaantuuko ja lätistyykö. Jätin noita langankiekuroita silleen kun kivasti luonnostaan asettuivat, eivät minkään säännön mukaan, (vähän niin kuin kaavoitta ompelun ohjeessani,) ja etsin kukkamaista tunnelmaa, vaikkei muoto olisi ollut just oikeanlainen."

Kirjoitin tämän ompeluaiheiseen kirjoituksseni tässä blogissa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/ompelemisesta.html

Ohje vaatteiden ompelemisesta ilman kaavoja http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html haaveensa oppainaan

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Helppo ja hyvä villasukan kantapää

KANTAPÄÄN KUTOMISEN OHJE: "

15. Villasukan kantapään kutomisen ohje (ja koko sukan kutomisen ohje)
Villasukan kantapään kudoin näin:
Ensin resoria nilkkaan, sitten valmiista sukasta mallia ottaen kantapään alueen ympäri suoraa kudosta suunnilleen puolen silmukkamäärän verran, siis edestakaisin, kun muut silmuta odottivat puikoillaan.
(Tässä olisi pitänyt kiinnittää huomiota siihen, mihin kohden rsoria suorat silmukat rajautuvat, eli tuleeko toispuoleinen ja symmetrisesti kumpaankins ukkaan, vai molemmat symmetrisesti. Ja jos sukan alku on korkeammalla, niin taakse kai on hyvä jättä korkeutta enemmän.)
Kun kantapään korkeus on (kokeillen jalassa) sopiva, niin kudoin (jotakin riviä jatkaen) neljä (siis kantapään taaimman osan leveyden verran, oli paksu kahdesta langasta yhteen kierretty lanka) keskimmäistä silmukkaa yhdelle puikolle ja sivut omillaan, tarvitsin siis kuusi puikkoa. Ja siitä sitten kummaltakin sivulta yksi silmukka nostettuna puikolle per kerros (vastaavasti jalan muodon mukaan: kaikki silmukat = kantapään leveys siltä kohden), eli käytännössä (useimmiten) kääntyessä kaksi nostettuna ja keskimmäinen kudotaan samoin kuin muutkin silmukat. Kymmenen levyisenä sukka jalkaan kokeillessa oli hiukan (noin silmukan verran sivula pois askelten alta) kantapäätä leveämpi eli sopivan levyinen.
Loput silmukat kantapääosan sivuilta kudoin yhteen aina reunimmaisen silmukan kanssa, jotta kantapään leveys pysyi sopivana.
Sitten nostin kummaltakin sivulta joka toisesta välistä silmukaksi puikolle kuteen reunan, kun se vaikutti suunnillen sopivalta.
Sitten kudoin ympäri resoria resorin kohdalle ja suoraa suorien silmukoiden kohdalle ja kavensin alussa muutamaan otteenseen yhden silmukan resorin ja puikolle nostetusta alkaneen suoran kudoksen rajalle. Kunnes oli yhtä paljon silmukoita kuin alussa, ja niin kudoin putkea kunnes 
(suoraa kutoen) kavensin sukan kärjen pikkuvarpaan ohitettuani."

* * * 


LISÄHUOMIOITA:

"
16. Lisähuomautus kantapään kutomisesta
 7.1.2017   Tuossa kantapään kutomistavassa on huomattava se, että kerroksia kantapäähän tulee yksi 4 silmukan kerros, kolme kerrosta, joissa on kummaltakin puolen nostettu yksi silmukka keskimmäiselle puikolle, ja kolme kerrosta, joissa on keskimmäisen puikon laitimmainen silmukka kudottu yhteen reunapuikon sisämmän silmukan kanssa. Eli kerroksia on reunapuikon silmukoiden määrä plus yksi, joten eka kerros kudotaan samaan suuntaan kuin vika, jos reunapuikolla on silmukoita parillinen määrä, ja siitä on sitten jatkettava ympäri koko sukan eli vikan kerroksen tulisi olla oikein kudottu ja siksi siis tässä tapauksessa ekankin (4s). Luulen siis näin, muttent iedä, onko siinä iso ero jos onkin toisessa reunassa ja kutoo siitä sitten oikein päin ympäri kumminkin.
"

Kantapäälappu kudotaan siis toiseen suuntaan oikeaa ja toiseen nurjaa, jotta saadaan sileää, ihan samanlaista kudosta koko lappu.

Tuossa tokan sukkaparini sukka parsittuna, mutta hyvä on ollut jalassa

Nämä kaksi kohtaa ovat kesältä, kun parsin sukat:

"38. Huomio kantapään kutomisesta
Lankaa ei saisi pitää kireällä kantapäätä kutoessa esim. siksi, että hermostuneena jännittää, että mitenköhän tämän kantapään kanssa nyt käy, millainen tulee, sillä lanka jää pysyvästi möykyiksi, jos se kutoessa silmukoiden muodostuessa on muhkuraisen ritilämäinen, ihan niin kuin muovikassin sangat tupaavat jäämään ryttyyn, kun ne kerran menevät kädessäruttuun. Sen sijaan jos kutoo pitäen langan rennon leppoisesti aika löysänä, niin se pehmeänä lätistyy jalan alla mukavaksi."

"37. Parsimisesta
 Kutomani sukan kantapää kului jalan alla puhki melkein kokokantapään laajuiselta alueelta. Poimin silmukat ohuelle puikolle siltä puolen, josta olin kantapäätä alunperin aloittanut kutomaan,ja kudoin reiän kokoisen ja levyisen lapun (toinen puolioikeaa ja toinen nurjaa), kokeillen koon kädellä levittämällä, ja varoin tekemästä siitä niin suurta, että se sukan reunan kanssa tekisi kaksinkertaisen kohdan jalan alle. Sitten päättelin sen ja ohuella langalla ompelin sen muiltakin reunoilta kiinni sukkaan, kiinnittäen huomiota, ettei sukka purkautuisi reunoilta myöhemminkään. Mutten tiedä, millainen lanka tähän olis hyvä. Sukkalanka on liian paksu ja ompelulanka hiertää sukkalangan rikki, joten jotakin siltä väliltä kai. Paikkalappu saisi kai olla huomaamattomammmalla värillä kuin alkuperäinen sukka,luulen.
Tuossa tuos sukka, ihan on hyvä jalassa,mutten ollut niin taitava noita reunojaompelemaan.  "

Näin hiukan kokeneempana sanoisin, että sukkalankaan verrattuna kolmasosapaksuinen villalanka olisi tuohon paikan reunojen ompelemiseen sukkaa parsiessa ehkä ihan hyvä.

* * *

Lainaukset kutomisohjeistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html  , missä monta (noin sata) muuta vinkkiä, mm lankojen valitsemisesta, mikä on vaikuttanut olevan kutomisen tärkeimpiä kohtia.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Video hirsitalon rakentamisesta

Löysin videon (25 min) taitavien kirvesmiesten työstä, kun rakentavat perinteisen hirsitalon:









(Tää on kyl eri aihe, mut joskus katsoin videon ukulelen rakentamisesta, missä soittimenrakentaja oli puutöissä tosi taitava, mutten sitten tiedä, miten hyvin soi ja sehän on soittemessa pääasia. Oiskohan ollut tää :



)

22.3.2018   Jaa, ei tuo soittimenrakenusvideo ollutkaan yhtä hyväätekevän oloinen kuin hirsirakennus. Oli tekevän sijasta esittävän tyylinen.

Mutta tässä näitä tämän blogin linkkejä, joista oppia taitoja:
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html
Toisissa blogeissani:
terveistä tekemisentavoista yms http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
jotakin liikunnan jälkeen palautumisesta, mutta kyllä ihan vain kevyen liikunnaan mutta toi hyvän olon http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html




maanantai 22. tammikuuta 2018

Taideteoksista ja taidekäsitöistä

Maalaamisesta olen oppinut maalauksiin aiheita hakiessani jotakin siitä,miten rakennetaan hieno taideteos. On oltava yleispätevää elämänviisautta, maailmassa merkityksellisiä tekemisiä ja toisaalta yksittäistapaus, miten yksilön elämä aukeaa tuohon viisauteen päin elämän käytännön taslla, elämän käytännön rikkaudessa, vähän niin kuinlaulu opettaa tyylillään elämänviisautta ja taitoja. Taidekäsityössä olisi siis viisaus, persoonallinen yksittäistapaus, joka kiehtoutuen lähtee löytöretkelle, joka opettaa mm tuollaista viisautta, ja materiaalin tuntu jne, josta nousee tuo yksilööllinen tyyli ja tie joidenkin elämänalojen viisauteen.
Yleispätevää viisautta oppii ainakin, kun opettaa jotakin taitoa toisille tekemisentavallaan, samaan tapaan kuin eläimet kommunikoivat eölekielellä ja äänin: mitkä ovat sen elementit mistä tuollaiset taidot yleensä koostuvat, millaisen peruselämisen varassa opin noita taitoja, mitä elämän puolta ne ovat.
Materiaalin tuntu ja luonne, esim. vesivärit tai lanka, on kiehtoutuen upottava, annettava asioiden löytää oma hahmonsa, montakin variaatiota, niin kuin puun oksilla on sään ja mielialan mukaan muuttuva ilmeensä, elämänviisaus, jota ne opettavat tunnelmallaan.Asioita ei saa kuluttaa loppuun. Jollei käsityö tai värit sinua juuri nyt kiehdo, niin puuhaa muuta ja aloita tuorein ielin uudestaan sitten, kun harrastus kiehtoo. Viisaus tulee mukaan muusta elämästä, hahmot kai elämänkokemuksesta ja siitä, miten on sulatellut maailman ilmiöitä, ilmiöluokkia kai etenkin. Taidot aukeavat eri tekemisistä, joihin sellaisia taitoja tarvitaan, siitä, miten elämäsi kuluessa olert opetellut taitoja ja lahjakkuuksia erilaisia kiehtovia harrastuksiasi varten, ja miten samalla olet oppinut oihmistyyppien piirteistä: tätä harrastavat ovat yleensä suunnilleen tuon näköisiä, mistä kenties joskus tulee jokin piirre jollekin käsitöissä syntyvälle hahmolle, ja samalla sen voi tehdä niin, että sen tyylistä aukeavat tuon elämänalan taidot, niin kuin elekielellä opettaessa, niin kuin puun oksan tunnelmasta: pidä taidon meininki elämävänä mielessäsi, kun piirrät, maalaat, leikkaat, solmit tms, niin tuota tyyliä tulee hahmoon, ja sen tunnelmasta oppia, kuin jalanjäljistä periaatteessa, että millä mielellä kulija oli, mitä teki.
Klisheemäisyys viisaudessa on usein näyttävää, tuntuu oikealta taideteoksessa. Sitä tulee terveen ikiaikaisen elämäntavan elementeistä: mikä on kunkin ilmiön paikka maailmassa, entä elämässä. Jokin osa tuosta tenhosta on, että elämä on elettyä, se on vaistoluontoa koskettavassa muodossaan, aisteja kiehtova kuten syksyn lehdet tai puun lehvästö, vuorokaudenajan tunnelma, sään tuntu tms.

http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/about-kalevala.html

23.1.2018   Jos jokin opettamasi taito jää liian urautuneeseen muotoon, joka ei ole niin hieno, niin harrastamalla innolla muutamaa samalta suunnalta olevaa taitoa löydät taidon yleisemmät piirteet ja kenties paremmin motivaation sille, kun et harrasta niin paljoa yhtä vaan isomman kiehtovan kimpaleen kerralla ja sitten taas muuta. 

perjantai 19. tammikuuta 2018

Palvelupisteen tms sisustamisesta viihtyisäksi ja toimivaksi

Savonlinnassa ovat Matkahuollon pakettipalvelut muuttaneet yhteen viereisen kahvion kanssa, ja kai lipunmyynti myös. Mutta siinä, missä vanhat palvelumiljööt olivat onnistuneita:toimivia ja viihtyisiä, niin nyt kai Matkahuollon tavallisen urautuneen tyylin myötä yhteesovittaminen ei niin viihtyisästi ja toimivasti sujunut. Savonlinnassa on yleensä osattu tällaisia juttuja superhyvin. Savonlinnassa on taiteiden ja matkailun alan osaamista, vanhuksiä, käsitöitä, mökkeilyä j illalla on vaarallista ulkona ka niin ihmiset ovat paljon kotona. Palvelupisteen sijoittelu ym rakentaminen pitäisi kai aloittaan samaan tapaan kuin kotona tekee, jos on juuri hankkinut kiehtovan harrastusvälineen, että tämä tulis tähän ja tuo sopis tuohon. Ja rakentaa sitten noiden onnistuneiden hyvähenkisten alkujen varaan koko juttu, vapaa-ajan tapaan, mukavasti vanhemman ihmisen tapaan, josus väljästi ja joskus viihtyisästi ja toimivasti pinoten kuin mummolassa joskus.
Näyttävä sisustus kunnioittaa paikan ja asioiden henkeä ja katsoo, mikä sopisi minnekin, mikä jaksaa kantaa toiminnot ja paikan hyvähenkisenä ja kätevinä, rakenna sellaisten varaan.

tiistai 9. tammikuuta 2018

Käsitöiden tekemisen mahdollisuuksista

Lueskelin tässä kirjastosta lainaamaani kirjaa Askatele Kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Siinä on neuvottu erilaisten luonnonmateriaaleista tehtyjen koriste-esineiden, sekä mm vastan ja kaarnalaivan, tekemistä jotenkin, että tekee noin vain, kivaa yrittäen, muttei erityisesti itselleen tyypillistä. Niinpä noilla ohjeilla tekeminen kai sujuisi ja siihen olisi aina mahdollisuus, koska laatukriteerit eivät ole niin suuret, vaan tehdä saa vaikka olisi paljon sosiaalista tai muun tekemisen myötä tullutta vaikutetta ei-ollenkaan-käsityöharrastuneelta, ei-ollenkaan-taitavalta käsitöissä, niin käsitöiden tekeminen kumminkin olisi sallittua, sujuvaa, jatkuisi ja voisi tarjota mahdollisuuden muillekin käsitöihin siinä siivellä. Lapset siinä tekisivät kukin omanlaistaan, saisivat paljon virikkeitä materiaaleista mutteivät saisi mahdollisuutta jatkuvasti käsitöihin, vaan heidän laatu- ja omantyylisyyskriteerinsä sekä se, että äiti tai täti toi tarvikkeet ja oli se, joka tekemisen laittoi käyntiin, estävät heiltä jatkuvan käsitöiden harrastamisen ja omin päin tekemisen. Eli ei sais vaatia ihan vain omantyypisyyttä, edustustasoa tms vaan pitäis olla tyytyväinen myös huonommalla vireellä tehtyihin käsitöihin, käsitöiden tekemiseen silloin, kun muu elämä painaa niskassa, niin voisi jatkuvasti harrastaa käsitöitä, mutta tarvikkeiden olisi silloin oltava huokeita, esim. tarjouksesta (hittituote) ostettuja (eri asia kuin huono tuote alennuksella), sellaisia joita ei voi kuluttaa loppuun mutta joihin intoa on paljon. Mutta laatu kysyy sitä, ettei ihan huonona päivänä tee, silloin kun vire on kertakaikkisen huono, eri asioihin harrastuneiden ihmistent yuoma.

Muttei se ole ihan niinkään tekemisissä ja harrastuksissa, että vain jos ei välitä niistä, niin saisi tehdä, ja jos välittää, niin löytäisi vain joskus jonkin itselleen sopivan ja enimmäkseen ei olisi mitään. kun olen harrastanut vesivärimaalausta, niin olen mm ollut kiinnostunut maalaamaan puiden oksat oikeantunnelmaisina, ilmeikkäinä, ja ne eivät ole aina samantunnelmaiset vaan riippuu päivän hetkestä ja siitä, minkä tyyppiset asiat ovat olleet mielessä, että miltä ne näyttävät ja miten ne siis pitäisi maalata. Joskus puu on oikein tenhoava, useinkin. Joskus taas näen vain oman mielessä pyörivän asian tunnelmaista silppua. Hienoihin tunnelmiin, hienoihin asioihin voi tehdä löytöretken, kun ei kuluta yhtä loppuun vaan tenhoutuen jatkaa kappaleen matkaan ja kiehtoutuu uusista samantapaisista teemoista, joita vastaan tulee. Jos esim. katson työväenopiston kurssitarjontaa, niin siellä on monenlaista kivaa, se avaa oman maailmansa, mikä on ihan eri asia kuin katsoa, että mihin kellon aikaan tuokin kurssi on, voi en pääse. Eli touchissa on tuo, ettö kyllin kevyesti mutta muutamaa tenhoavaa samalta suunnalta ja sallien itselleen niiden aihepiireissä monia vaihtoehtoja, esim. omin päin tekeminen, kotona kirjastosta lainatun oppikirjan avulla, kaverien kanssa jotakin samantapaista teemaa, toisia kursseja toisina kertoina, muu yhtä kiehtova, yms. Tuollaiset löytöretket, jotka sinua kiehtovat, ovat ihmistyyppisi toisten silmissä, luontevin valinta ammatiksesi ja suuntautumiseksesi, ja siksi ne kai muotoutuvat vuosien myötä, vievät aina vain isomman, aina vain kiehtovamman osan elämääsi.