keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Ompele omantyylisesi helppo hame näin, ilman kaavoja haaveesi oppainasi

16.10.2018
"Kolme hamemallia
Symmetrisen perushameen voi ommella helposti omasta päästä, jos on sopiva kangas ja inspiraatiota moiseen hameeseen. Tarvitsee katsella kangasta,kokeilla sen tuntua ja laskeutuvuutta, jotta tietää, millainen hame siitä olisi kiva tehdä ja mihin vuodenaikaan sopiva. Jos vertaa vanhaan omaan samantapaiseen hameeseen, niin tietää tarkemmin ja varmemmin, miten leveä, miten pitkä ja minkämallinen.
Tarvitaan korkeutta vyötärältä hameenhelmaan plus yläkujantie kuminauhalle ja helman saumavara tms. Leveyttä on oltava hameenhelma leveyden verran, mikä usein tarkoittaa useammasta palasta tekemistä.
Hameen kappaleet voi leikata kaarevareunaisina, jolloin kaaren saa, kun tietää, missä kulmassa kangas levenee alaspäin mentäessä, niin kaaren suunnan kuuluu joka kohdassa olla suorassa kulmassa pystysuuntaan nähden, joka siis kääntyy, kun mennään sivusuuntaan. Korkeus taas pysyy koko ajan samana. Sitten vain ommellaan sivusaumat yhteen.
Tai sitten voi ommella suorakaiteista putken ja tehdä siihen tasavälein muotolaskokset. Jos hameen haluaa laskeutuvan kartiomaisesti, ovat muotolaskokset suoria, siis komioita. Muutoin tehdään niihin hameen muotoa levenevyyden osalta. Voi tehdä kaikki muotolaskokset samansuuruisina tai sitten vaikkapa joka toisen tai kolmannen isompana. Yhteensä siis efektin pitäisi olla vyötärön seudun eli peffan, koska sen ylitse hameen on mentävä, jollei sitten ole vyötäröllä halkio, lantion leveys ylhäällä ja helmassa koko leveys. Muotolaskosten alle jäävä osa laskeutuu suoraan. Laskoksia kai tarvitaan ainakin kuusi.
Tai sitten jos on aika ohut helposti ryttyyn menevä kangas, niin voi omella putken ja ylhäälle kahden ompeleen väliin nauhakujan, jotta ryttyyntyy symmetrisesti, ja siihen kuminauhan, jolla tekee tasaisen rypytyksen ja siis hameen muodon.
Sitten siis ommellaan ylös kuminauhakuja ja siihen samalla kuminauha jo valmiiksi. Ja huolitellaan helma kivasti, siis taitetaan vöhön ja ommellaan. Vyötärön tarkka korkeus pitäisi valita niin, että helma tulee kivalle korkeudelle, eli ylhäältä on kangasta helpompi lyhentää.
Erityisesti hamekankaan laskeutuvuuden katseluun peilin edessä tai hamekangasta käteen hamuten on tärkeää, sillä eri kankaat laskeutuvat laineille eri tavoin ja eri kuviot, värit ja materiaalit tykkäävät eri määrästä laineita. Samoin vuodenaika, hametyyppi ja toivomasi sosiaalinen vaikutelma tai muu tyylilaji vaikuttavat paljon siihen,millainen hame olisi kiva. Anna kankaan olla väljästi ja vaihtele liukuvasti sen laineiden, leveyden yms määrää. Ja kun ohimennen näytää jossakinkivalta, niin hae se kohta tai alue ja paina mieleesi,millainen se on tyyliltään. Kokeile sitten tehdä laineita suunilleen saman verran koko matkan, siis koko leveyden,ja arvioi sen määräämähameenhelman leveys ym seikat.
Jos jollakin kohden tyyli menee huonoksi,niin pidä taukoa, tuuleta, kenties haukkaa jotakin ja aloita virkeänä jaksavaisena uudestaan ideaalit oppainasi.
"

Lainaus tekstistä
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2017/01/ompelemisesta.html


Huom! Kannattaa lukea!: Vaatteiden ompelemisesta ilmankaavoja, haavensa oppainaan, yleisesti, aika helppo ohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html


Lämmin syksyhame & lämmin talvihame https://kauneusjaviisaus.blogspot.com/2019/09/hyva-talvihame-hyva-syksyhame.html

Ompelulangan värin valitsemisesta

"Langan väri vaikuttaa kankaan ilmeeseen
13.10.2018   Jos ostaa kankaan kanssa samalla langan,niin siitä on hyötyä, jollei ole aiemminommellut samantapaisesta aika samanvärisestä kankaasta, sillä langan väri vaikuttaa kankaan antaamaan vaikutelmaan ja siis lopputuloksen tuomaan vaikutelmaan, jos ommelta on näkyvissä. Huononvärisellä langalla kangas usein vaikuttaa huonolaatuiselta tai ainakin huonon väriseltä, esim. laitosmaiselta, kukertavalta, valjulta, liian vahvankuvioiselta tms, kun taas hyvä lanka antaa vaukutelman, että kangas on hyvälaatuinen, lähes ylellinen ja kivasti värjätty, kivanvärinen. Langan värillä voi valita ainakin, onko lanka melkein ihan samanvärinen kuin kangas vai syntyykö jonkinlainen kontrasti, kuinka vahvat kontrastit kankaassa, miten käsityömäinen vaikutelma, mikä on värimaailma, onko ommel tai kangas tai kankaan jokin piirre koriste tai pääosassa,mikä on työn yleisilme, minkäluonteinen ihminen haluaa tuon värimaailman ja mitkä ovat lempivärisi. Ommel on siis joko koriste, kankaan värimaailman osa lisäten kenties siihen jonkin ulottuvuuden, tai sitten huomaamaton mutta viittaa kenties, että haluaako tumman vai vaalean ilmeen, v'rillisyyttä tms. Eli tasttee olla kangas kädessä valmiina, kun valitsee langan väriä.
14.10.2018   Tuossa tuosta langan väristä, mutta ehkä ei näy niin hyvin:



Neuloskankaan ompelusta
Katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/12/neulomisesta.html kohta 107.
"


http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2017/01/ompelemisesta.html

Puutöistä

Katselin tässä Paul Forresterin Puutyökirjaa. Siitä ei tullut niin upea fiilis kuin suomalaisesta Opi vuolemaan, vaan enemmänkin näpertelyä ja koneiden kanssa pelaamista. Jäin miettimään,että kaikki pojat eivät varmaankaan ole itse niin puutyöharrastuneita ja siitä onnettomuusvaara, haluavat luistaa pois, pilata jutun. Kaikki eivät myöskään ole yhtä elämänviisaita ja puutyö kysyy tervehenkisyyden ylläpitämisen kykyä, sillä on onnettomuusvaara ja tarvitaan usein voimaa. Mutta luulen kyllä, että kirjan taltalla tms tehdyt puutyöt perustivat myös joko toisenlaiseen puulajiin tai puun sopivaan kosteuteen, minkä hahmottaa helpommin, jos on haaveena oppia vaikkapa veistämään veistoksia. Ylipäätään luulen,että tarka sahaus onnistuu paremmin, tarkempaan, jos oma harrastuneisuus on veistosten tms teossa eikä sahaamisessa, sillä tunnelmatajulla hahmottaa tarkemmin kuin millimetrimitalla. Kanssa joissakin töissä oli kai mainittu väärätyökone. Päätyökone näytti olevan saha: pöydällä oleva kiinteä pystysuora kuviosaha, jolla kai saa upeita muotoja, jos piirtää viivan ensin, on tavallista puutavaraa, mikä on helppo hahmottaa ja käsitellä, ja sitten piirtää linjat (kenties paperi- tai pahvishapluunaan, jonka voi leikata mattoveitsellä jämälauta alusena) tunnelmatajunsa ja elämänkokemuksensa perusteella hyviksi käyttää ja kivantunnelmaisiksi, puun tenhon (oksankuviot, värit, yms) tapaan näyttäviksi. Kaarevaa sahajäkeä ei kai voi höylätä tavallisella höylällä, mutta kavahöylällä voisi hyvin ja helposti, ainakin jos höyläisi pinnan vähän kaarevaksi niin, että höylä ottaa vain osaan leveydestä kerralla, ja niin kai olisi paljon näyttävämpikin, jos samalla keskittyisi puun tenhoon ja puutöiden kiehtovuuteen. Mutten nyt sitten tiedä, miten vaarallinen on tuollaine kuviosaha.

4. maaliskuuta 2019   Onkohan niin, että monet omalle sukupuolelle tyypilliset jutut kuten käsityöt ja miehille armeija ovat joillekin liiaksi pakkopulla ja siksi kaavamaiset. Sopivampi etäisyys olisi kauempaa, kai sukupuolineutraalimmin kasvatettuna, esim. puutöistä kai kuuluisi miettiä, että puu on kiva, hieno materiaali, olisi kiva vuoleskella joskus, osata kaikenlaista elämässään, ja myös puutöitä monenlaista osata tehdä, ja armeijaulottuvuudesta,että aha vaarallista, olenpa varovainen, ettenb satuta itseäni tai ehkä ei muitakaan, ja teen tervehenkisesti, niin on turvallista, opettelen liikunann taitoja niin kuin keholle on hyvä, kiva liikkua, keho itse niin kertoo, että menee sen kannalta oikein, samoin se, että tulee hyvä tervehenkinen mieli jälkikäteen, mistä sitten on apua siinä sun tässä elämän varrella, niin myös puutöissä hyvä olla liikunnan kannalta hyvällä tavalla ja itsenä'inen niin kuin urheilussa ja aikuiseksi kasvamisessa on hyvä olla, löytää oma tiensä, itselle sopiva elämä ja lokero maailmassa.

20.3.2019   Vilkaisinkirjastosta lainaamaani Kotinikkarin puutyökirjaa, jonka tekstit toivat mieleen ammatillisenopetuksen, mutta jonka kuvat ja kenties tyyli muutenkin oli jotenkin vellova, pyörryttävä kuin ei voisi olla puutöiden kanssa tekemisissä ollenkaan. Kuitenkin kuvissa oli ammattimaisen näköisesti tehtyjä liitoksia, hyllykköjä yms, mikä toi mieleen, että kenties kirja on puusepän ammatin oppikirja, jopa perusteos. Muttei se siihen sovi, sillä vellova olo ei ole hyvä käytännön töihin. Puutöiden viehätys ja osa hyvien työntekotapojen oppimista ja ylläpitämistä on puun tenho, aistit auki eläminen, käsityötaidoista ja niiden tuotoksista pitäminen, mikä tuo asiakkaatkin luontevasti mukaan puuhuonekalujen yms kannattajiin, ostajiin, ja on näiden elämälle hyväksi siten kuin puutöiden yleensä oletetaan olevan edullisia käyttää ja ottaa mallia moisesta käytännön perustekemisestä, jossa asiat on saatava oikein, jotta tekeminen sujuu hyvällä tavalla, tai onhan niin tekemisissä yleensäkin, mutta puutyö on konkreettisempi, osa perustaitoja ja sillä on vanhoilta vähemmän globaaleilta, enemmän kulttuuriperintöä luonnostaan vaalineilta ajoilta vahva perinne.
Esim. tuo vellova katsomisen tapa ei sovi yhteen ajattelukurssini kanssa (rakenteet hahmottava maisemakatse ajattelutapana http://pikakoulu.blogspot.fi), mutta taas puusta materiaalina pitäen, puun pinnan kuvioita ihastellen tehty tavallinen puutyö hyvin sopisi auttamaan parempaan järkeen päin, siis myös valmiin puutyön käyttäjiä.

28. maaliskuuta 2019
Lainasin kirjastosta Ernest Scottin kirjan Suuri puutyökirja, jossa oli kovin hienon näköisiä vanhoja koristeellisia huonekaluja, joiden tekemisen olen tavannut olettaa vaativan puusepältä paljon taitoa. Siitä, kun alkupään kuvia selityksineen katselin, niin jäi vanhan ajan puutöistä vaikutelma, että on käytetty hyviksi todettuja perinteisiä ratkaisuja ja puutöiden tekijältä vaadittu, että hän pitää puutöistä ja kasvaa vaihe vaiheelta aina uuden taitotason tehtävät tavallisesti hallitsevaksi eikä keplottelevaksi, vaan niin, että varsinainen tsempaten ylletty taitotaso kasvaa koko ajan tehtävä tehtävältä korkeammaksi ja elämänviisaammaksi, tervehenkisemmäksi siis. Oletettu kai, että puutöiden tekijä pitää puusta materiaalina ja nauttii sen työstämisestä, ei tee kelloaikartaululla vaan joutuisasti niin kuin hyvin sopii, kenties puutyöluokassa tai verstaassa, missä kokeneempi neuvoo hyviä työntekotapoja joiinkin asioihin ja paljoon on oltava itse tervehenkinen ja osaavainen, ei ollenkaan suorittava vaan elämäntaitoja näin opetteleva, arkijärkisesti ja tervehenkisesti, ei teknisinä manöveereina. Niin sii puutöiden tekijän oletetaan tutustuvan puuhun materiaalina, sen omiansiuuksiin niin, että osaa valita kullekin puukimpaleelle sopivan tavan käyttää, justeeraa oman maun mukaan mittasuhteiat ja tyyliä niin kuin ompeluohjeessani Vaatteiden ompeleminen ilman kaavpojan ihan vain haaveensa oppainaan http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html , muttei henkilökohtaisesti niin kuin vaatetta vaan niin kuin kivaa on ja aihepiirin henkeen sopii ja hyviin tervehenkisiin kivoihin työntekotapoihin ja viihtymiseen sekä käyttökelpoisuuteen. Mutta niin, kiinnitin huomiota siihen, että osin neliskanttinen ja osin sorvattu pöydänjäka oli yhdestä puusta sorvaamalla ja loveamalla tehty, eli siinä ainakin aloittelija joutuu opettelemaan nelsikanttisen puun tekemisen sorvauskuntoon, ja siitä on saatava hyvin toimiva menetelmä, atito eikä keplottelu. Koristekuviot näyttivät sellaisen tekemiltä, joka pitää puun työstämisestä, pitää sitä hupina ja tekee joutuisasti, osaa työvaiheet kuten taustan vuoleminen tai hyölääminen matalammalle yms mitä nyt huomiota kiinnitti. Tällaisten omin päin kiinnostuksen mukaan opeteltavien käyttökelpoisten taitojen oppimiseen olsi kai hyvä Haaveammattiin-blogini alun lahjojen ja taitojen oppimisen ohjeet http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html .