tiistai 28. huhtikuuta 2026

lauantai 21. syyskuuta 2024

Melody

  " I do not so well understand the Eurovision songs. Some later year somebody else's song was called Jezebel. Now I came to wonder did the name seek to say or ask how are people beautiful. So now just a moment ago I tried to compose of that subject: to be somewhat like this song and social with people around, maybe they or quite many would look beautiful: D,E,G(longer),short pause and after it somewhat glidingly A, F, E

"


perjantai 2. helmikuuta 2024

Kirjojani * My books

 See www.tonttuopisto.info eli miraclelikenature.blogspot.com

Kirjojeni myyntisivu www.amazon.com/author/khtervola 

Tämänpäiväinen uutuus mm lahjojen tekemisestä https://www.amazon.com/dp/B0CTTKJHT8

A new book, free downliad at https://miraclelikenature.blogspot.com/2024/04/magnifient-views.html

Liittyisikö taidekäsitöihin tämäkin kirjani? https://miraclelikenature.blogspot.com/2024/07/ebook-my-name-association-emperor.html 

*

29th of July 2024   Build yourself a paradise, a paradise like way of life, paradise theory and wisdom of life, lots of free advices, rewarding books to read, see www.ParatiisiVoittaa.fi which ought to lead to MiracleLikeNature.BlogSpot.com 


maanantai 17. tammikuuta 2022

Soittimien tekemisestä

 Mietin tässä puisten soittimien tekemistä ja muistelin joskys aiemmin miettimääni, että puulla on joissakin kohdissa kiinteä soiti ja toisenlainen ouu tai eri kohta voi llla kraahmainen, ei niin soiva. Kiinteä soiva puu on kai kuin puuntaimen uusi verso, elämänmakuknen, kiinteä, tietyn muotoinen, halkeamaton, tai vaikka männyn käppyräinen oksa. Silloin soittiman saa laudasta tai siis puusta tietyltä kohden ja tietynmuotoisen, tietyin päin soivan, heleän, muttei toisin sahatulta kohden tms. Luultavasti poikkisyin sahattu ei soi mutta syiden dujntaan höylätty soi, mutten tuota varmaan tuedä. 


7.3.2022   Katsoin jonkun videon Stradivariuksesta. Voiko Stradivarius-viulu olla tehty kaarevasta puusta, kuin kaarevan oksan kohta, jossa on hyvä henki? 


torstai 21. lokakuuta 2021

Kutomisohjeeni kirjana

 Tein tämän blogin kutomisohjeistani kovakantisen kirja Opi kutomaan paremmin : Helppo ja hyvä villasukan kantapää ym. Sen löytää www.amazon.com ista haulla " helppo ja hhvä villasukan kantapää ". Muttei sitä äsken vielä voinut ostaa. Hinta oli muistaakseni 37usd +posti. Väripainatus. 


24. lokakuuta 2021   Tilasin äsken tuon kutomiskirjani www.amazon.com ista ja ainakin se onnistui ongelmitta, mutta posti voi kestää kuukauden, joten jos joululahjaksi aikoo, niin alkaa vähitellen olla kiire. 

18. marraskuuta 2021   Kutomuskirjani tuli tänään postissa.



Vuodenaikakirjassani on kovin samannäköinen kansi.

9.12.2021 Espoossa


29.5.2022   Lahjoitin kirjan viime joulun alla Helsingin kaupunginkirjastolle. 


23.10.2022   Saksan englanniksikin palveleva www.amazon.de tarjoaa ainakin nyt postin ilmaiseksi, jos ostaa vähintään 39 eurolla. Kurjan hinta on nykyisin noin 30 euroa. Postin kerrottiin kestävän noin viikon. https://www.amazon.de/Kaisa-Hannele-Tervola/dp/B09JY9NVZT/ref=mp_s_a_1_44?crid=PZCKV3WUJFPV&keywords=tervola&qid=1666517254&sprefix=tervoka%2Caps%2C338&sr=8-44

Haulla "tervola" näyttää löytävän sieltä useimmat kirjani, jos selaa.


15. kesäkuuta 2024   Kirja pitäisi kohta olla saatavilla ekirjana, noin 1 eurolla, instant download ja pitäisi olla oikeus jakaa ekirjaa eteenpäin toisille lukijoille rajattomasti, katso www.amazon.com/author/khtervola , eli jos tuo kopioiminen onnistuu ongelmitta, niin ekirjasta ehkä saisi jonkin kutomisen perussujuvuuden tuen kovin monille, jos ko ekirja heille sopii. 

Ekirja https://www.amazon.com/dp/B0D75SY9L3 


1. syyskuuta 2024    Vaihdoin eilen kirjan pehmeäkantiseksi ("paperback book") mustavalkokuvin, kun värikuvat olivat huonot, ja niin hinta putosi paljon alle puoleen, mutta edelleen ovat postikulut suuret, jollei sitten oman paikallisen kirjakauppansa kautta voisi tilata nettikirjakauppa Amazon.com ista paljon pienemmin postimaksuin. 

Paperback book https://www.amazon.com/dp/B0DFTV2CBF?ref_=pe_93986420_774957520 


perjantai 20. marraskuuta 2020

Hyvä lumilapio

 Lapsuudessani Helsingissä naapurin vanha mies nimeltä Suli teki lumilapioita värillisistä aika laakeista peltitynnyreistä. Hän otti kaarevan palan tynnyriä lapioksi ja siitä kaksi kertaa läpi pyöreä käteen sopiva maalaamaton puu, jossa kädensijana päässä samanlaisesta puusta vaakasuora pala, siis kohtisuora. Lapiossa oli kenties utereuna vahvannettu pellillä. Se oli kevyt ja hyvä käsissä. Lunta sillä oli vaivaton työnnellä ja kevyt viskoa. Kovempi etureuna mahdollisti kovempien lumipaakkujen tms kovettumien lapioimisen matalammiksi. 

Tämä lapio oli jotenkin pehmeäön ja käytännönläheisen oloinen. Jokin muu versio samasta lapiosta oli kova, taipumaton ja liian kovera. Tässä lapiossa ei siis ole reunoja sivuilla, vaan sillä vaan lappaa. Se on mukavampi kuin tavallinen lumilapio tai kola.

perjantai 9. lokakuuta 2020

Tuotteiden tekemisestä

 Mietin tässä, onko kirjoittajanurani ohitse, kun on jotenkin ollut osaamaton olo viime ajat. Ostin netistä tuotteen ja se jotenkin vertautui Itä-Savo-lehden juttuun rauhanlinnan pitsihuvilasta, mikä taas rinnastui käsitöiden tekemiseen ja hyvään ruokaan, ja se sai miettimään, korvautuivatko omat saavutukset tuotteiden kuluttamisella, joka on tavallaan hienoa sekin muttei ollenkaan sama juttu kumminkaan. Helsingissä nuorena luulin, että tuotteesta on joku miettinyt, että oisko hieno tyyli vaikka näin, ja siitä on tullut muotoilu, ja materiaalista miettinyt, että voisiko tästä vaikka saada tollasen, oisko tää hyvä, ja äitini kai teki siihen tapaan, mutta onhan se näin vanhempana ja viisaampa arvioiden ihan riittämätön osaamisen taso myytävään tuotteeseen. Tuote kai vaatii, että on omistautunut sille elämänalueelle, arvostaa sen hyvää elämää ja elää sitäm monimuotoisesti niin, että oppii muillekin sopivista ratkaisuista, ja niin on mm hienosäätynyt eri materiaalien ominaisuuksille ja tietää, mistä saisi mitä hyvin. Ja niin voi tietää vaikka, että hyviin aamuihin usein kuuluu tällainen, yms, mistä saa hyvää elämää monelle, ja jonakin kätevänä kivana versiona se on jonkin tuotteen yksi hyvä puoli, yksi monesta, ja niin käsityötaute voi tehdä kauppansa.

maanantai 7. syyskuuta 2020

Vanha vai uusi talo

Itä-Savo-lehdessä oli vähän aikaa sitten juttu, kun jotkut olivat remontoineet vanhaa taloa ja aikoivat vuokramökkiä siitä. Kuvat olivat ihan kivan näköisiä, mutta pariskunnasta molemmat olivat sairastavan näköisiä kuin olisi hómetalo, laho tms, kovin epäterveellinen asua. Sitä jäin miettimään, ettämiten käy noin, että houkutus vanhaan taloon on suuri ja pinnallisella remontilla tulee kivaa jälkeä, muttei sitten ole yhtään terveellinen. Suurin viehätys on kai kivan näköinen ja oloinen talo, sekä huokea hinta, jota remonttikustannukset kai aika paljon nostavat, etenkin, jos niihin usein tulee jotain lisäkorjauksia, jotka nostavat hintaa olennaisesti. Joskus vusia sitten katsoin valmistalopaketteja hintoineen ja eivät ne kai ainakaan jotkut niin kalliita olleet. Ja niistä kai on kokemusta, että saa kivan asua ja hyviä ratkaisuja, jos kuuntelee myyjiä, ja jotain joustonvaraa on kai siinä, millainen talo, ei tarvitse ihan mallin mukainen aina olla. Mutta siihenhän tarvitaan lisäksi ainakin tontti, perustukset, vesijohto, viemäröinti ja sähkö, ja voi olla,e ttä sisustus kaipaa viimeistelyä sekä hellan yms - ja voi olla muitakin kuluja, niin kai vanhassakin talossa. Savonlinnassa asuessani olen oppinut ostamisesta http://asiakkaanavain.blogspot.com , ja siinä on olennaista, että ostaessa valitsee tuotteen sen tyylin, nimen yms tarjoamien elämäntapahaaveiden mukaan sekä kauppaketjun,joka myy itselle sopivan tyyppistä ja laatuista. Lisäksi olisi tartuttava mielellään tarjouksiin, koska ne ovat usein monelle hyvin sopivia hittituotteita, ja vältettävä alennuksia, koska niihin on usein syynä jokin käyttökeltypisuutta olennaisesti huonontava vika. Sisustuksen onnistumiseen yms vaikuttaa olennaisesti paikkakunta: mitkä ovat sen päävetonaulat, pääammattialat, kulttuuri, elämäntapa, arvot, taitotaso, elämänlaatu.

tiistai 4. helmikuuta 2020

Tuotteidens uunnittelusta

"tiistai 4. helmikuuta 2020

Tuotteiden sopivuudesta

Mietin että Suomessa ja Venäjällä on kai samaa ongelmaa, etteivät tuotteet aina sovi siihen elämäntapaan, jota ihmiset haluaisivat vaan ovat tropiikkimaisempia, löhöävämpiä ja ruokakeskeisempiä kuin paikkapala, ei kuin hyvä elämä täällä pohjoisessa. Siihen kai auttaisi, jos olisi Lapin tai Pohjois-Venäjän ihmisten ulkoilu- ja tervehenkisyystaidoilla suunniteltuja ja ainakin alun perin valmistettuja tuotteita myytävänä tavallisina muualla maassa, jotta olisi tekijälää, suunnittelijalla paljon osaamista juuri ulkoilusta, reippaudesta yms. Muttei kai aina ole sitä ideaalista vanhaa gurua, joka osaisi kaiken ja vielä vauhdilla harrastaisi itse hyvöällä hengellä ja nauttien, vaan vanha on usein kankeampi, ei niin onnellinen, ja nuori tai keski-ikäinen, jolla elämän nuo puolet sujuvat ihan hyvin ja osaamista on tavallisen harrastajan tapaan, voisi kai olla laatimassa sellaisia tuotteita, joista tulee hyvä olo, osaisi kertoa niihin sopivasta.
Ensin kai olisi vähän kuin haaveiultava että hyvä tuota mihin kaikkeen ja mitä ominaisuuksia sillä olisi hyvä olla, ja sitten vasta opetella rakentamaan ne ja hyvällä laadulla ja valittava siitä sitten sujuvat tekemisentavat & järjestelyt, jottA SAISI HALVAN JA HYVÖN. Ja silloin tuotteen tekijät kenties ovat eri ihmiset kuin vinkin antaneet. Yksi tärkeä asia olisi vire, jlla liikkumiseen tuote sopii, esim. säiden elämisen tavan kuvaus."

https://asiakkaanavain.blogspot.com/

tiistai 12. marraskuuta 2019

Runojen lukemisen tavasta

Parikymppisenä pidin kamalasti runoista. Ne kertoivat elämänviisaudesta ja erilaisista tavoista katsella arkea. En lukenut niitä runoilijan näkökulmaan perehtyäkseni, sillä se oli tylsä ja yksiulotteinen, vaan luin niitä oppiakseni, mitä sentapaiset lähestymistavat kuin runojen kiinnekohdissa, niiden tenhossa, voisivat omaan kokemuspiiriini sovellettuina elämääni kiehtovuutta ja elämänviisautta tarjota.

Eri runoilijoiden runoja pitää lukea eri tavoin, samoin saman runoilijan eri kausien erityyppisiä runoja, ja jossain määrin kukin runo on erilainen kuva arjesta, sen kohokohdista, kun sovellan sitä omaan elämänkokemukseeni, joka on erilainen kuin runoilijan, ei samalla tavalla tasapaksu. Eri runoilijat ovat viisaita eri määrin ja eri asioissa. Joku löytää arjen kiehtovuutta ja elämänlaatua muttei ymmärrä sen syvällisemmin eikä siis kai vaali sitä niin hyvin jos ollenkaan muille. Joku on vanha ja osaa kertoa tenhoavia tarinoita luonteenhyveistä ja kansojen kohtaloista, upeita tunteet mukana pitäviä näkökulmia elämän vaikeuksiinkin. Joku kertoo arjen näkökulmia: mitä kun kuljen pihamaalle, mistä voin löytää elämänsisältöä tällaisessa arkisessa ympäristössä,a rkisessa elämässä, ja miten kaledoskooppi muuttuu, kun kuljen hiukan erilaiseen paikkaan tai eksyn elämässäni eri aihepiiriin, ja mitkä ovat niitä ihmissuhteiden kohokohtia, jotka säilyvät samoina ihmistyypistä toiseen ja elämänkohtalosta toiseen, mikä on sitä ikiaikaista virtaa arjessa, josta hyvä elämä rakentuu, mikä on se touchi joka tekee valinnat onnistuneiksi.

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Sisällysluettelo


Blogiarkisto


tiistai 22. lokakuuta 2019

Tarinoiden kirjoittamisesta

Nyt on lokakuun loppupuoli ja puista putoavat lehdet. Se tuo mieleen marraskuun räntäsateineen ja sen, miten joulunodotus sitten tuo hyvän mielen joulunalusaikana mutta vilauksina joskus jo aiemminkin. Villakoirani on harrastunut kirjoittamisesta ja kun eilen loioin pää vilttiä vasten, missä se kai oli yksin ollessaan loikonut, niin tuli lämpöisestä tunnelmasta mieleen, että se oli kenties miettinyt puudelisatua marras-joulukuuhun joulun lämpöä tms tuomaan. Sitä jäin miettimään, ett' miten siitä saisi kokonaisen sadun, ja tänään kehitin tämän ohjeen.
Ensin on haave, että kaivattaisin sellaista ja sellaista mukavaa tunnelmaa, elämänviisautta yms, ja sitten on joku, jolla on elämässään jollain kohden, jollain saralla, jonakinosana vuotta sellaista elämänviisautta ja mieluusti muutakin elämänviisautta ja hyvää elämää. Jos hän kertoisi tarinaa siitä elämänviisaudesta tai sen mukaisesta elämästä niin, että siitä oppisi elämänviisautta, niin tarina voisi rönsyillä kivasta aiheesta toiseen ja jos jokin asia tai kohokohta on hieno, niin eksyisi klertomaan siitä, sen elämänviisautta ja tarjoaisi jonkin kokemuksen, jolla tarjota sitä muille käytännön elämään. Jollei sellaista suurta kohokohtaa ole omissa arvostuksissa ja osaamisessa, niin kulttuurin elämänviisaus jollakin käytännön elämän katkelmalla höystettynä voisi sitä tarjota, ainakin ulkomaalaisille lukijoille. Hienoa silloin olisi jos siihen saisi jonkin viisaan elämänohjeen tai muutaman, jos osaa. Ja jollei osaa monta, on nuori, joka haluaa kirjoittaa, niin kenties kirjoittaisi kuin kuvakollaasi, ja se olisi tavallaan hieno ja tunnelmallinen niin. Mutta on varottava, ettei ammenna tyhjiin varantoaan edes yksittäisissä kysymyksissä tai yksittäisissä aiheen puolissa eikä kirjoita liian henkilökohtaisesti vaan yleisellä tasolla kiinnostavasti.

maanantai 14. lokakuuta 2019

Materiaalin hengestä

Perusmateriaali ei ole kuin kierrätetty: jokin jämä, jota kukaan ei voinut käyttää. Sen sijaan se tyypillisesti on hyvä perustuote, josta on hyvä tehdä, jos on sen paikkakunnan tyypillinen asiakas eli sen paikkakunnan vetonaulojen ja pääammattialojen perässä seudulle muuttanut. Se taas meinaa, että käytännön taitojakin oppii paremmin, jos on itse saanut valita paikkakunnan ja se on ollut ainakin jonkin verran sellaisesta käytännön tekemisestä harrastunut seutu.
Kullakin tekemisellä ja sen myötä hyvillä materiaaleillakin on henkensä: jokin hyvä tervehenkinen meininki, jolla tekeminen sujuu.Jos tuo meininki on puutteellinen, kauppias on yleensä ajatellut sen paikattavaksi lauantaimaisella ruualla: hyvää ruokaa ja lämpöisen  kylläiseksi, tyytyväiseksi. Jotkin ihmiset jaksavat paljon paremmin ruuan voimin, myös taitoja, kai heillä on sen verran isompi ravinnontarve, etteivät tavalliset annokset ihan riitä, ja siitä tuo ilmiö. Joskus tekeminen tuo pettymyksiä. Jotta jaksaisi niiden ylitse hyvillä mielin ja uuteen viisaaseen alkuun, aiemmista epä'oniistumisista riippumattomaan, niin siihen hyvä ruoka, esim. välipala ja tuulettaminen ym olosuhteiden tekeminen hyväksi on usein toimiva keino, ja haaveileminen sekä oman taitovarantonsa, näkemyksensä ja ideoidensa, vaistomaisen tuntumansa ottaminen käyttöön edes kokeeksi.
Materiaalien ja tekemisentapojen lisäksi käsityön tms tavoitteella, sen tuloksella on oma tavoitteeeenomainen henkensä, jossa usein on monta eri puolta, esim. kiva, toimiva, hyvä käyttää, eri tekemisiin sopiva, ko tekemisen henkinen, sen ideaaleja kunnioittava, luova, omanlaisensa, perusesine.

torstai 3. lokakuuta 2019

Syksyhame & lämmin talvihame

"

Hyvä lämmin talvihame & hyvä lämmin syksyhame

Syksyhameeksi sopii selkeästi viileän sään kesähame, joka on tuulenpitävä, ei lepata paljoa ja peittää nilkat, eikä liimaudu jalkoja vasten tai nouse ylös. Mutta tarvitaan lämpimät kengät ja sukat, sekä mieluusti tuulenpitävä takki, joka alkusyksystä voi olla auki.

Talvihameen on peitettävä nilkat, kengän yläpinnalle asti. Sen on oltava ihan tuulenpitävä eikä se saa lepattaa melkein ollenkaan, sillä sen alle on jäätävä lämpimän ilman kartio, myös nilkoille. Kangas ei saa liimautua jalkoihin, ei tuoda niille kylmää, joten tuulenpitävä puuvilalkangas on kai hyvä. Jalkoihin tarvitaan talvisaappaat ja väljät collegehousut tms niin, että myös niiden alla on lämpimän ilman kerros.

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2018/10/ompele-omantyylisesi-helppo-hame-nain.html


* * *

7.9.2019   Leveän hameen alle mahtuu enemmän lämmintä ilmaa, joten se on lämpimämpi. Se myös harvemmin osuu jalkoihin. Kangas ei saisi olla kovin lämpöä varaava, jottei se jalkoihin osuessaan kylmentäisi. Tavallinen tuulenpitävä puuvilalkangas, keskipaksu, lienee tässä mielessä oikeantyyppinen, tai joku siltä suunnalta. Kangas ei saa olla hiostava muovinen vaan syksyhameenkin on oltava käytännössä havaitusti ihan hyvä viileän sään (kesä?)hame, mikä kai tarkoittaa lämmintä vaikutelmaa eikä kosteaa.
Hame ei sais olla niin kapea, että jalkojen liike kövellessä siirtää lämpimän ilman jalkojen luota ulos hameen alta ja imee kylmää ilmaa jollekin toiselle puolen."

torstai 14. helmikuuta 2019

Puutarhanhoidon taidosta

Katselin tässä kirjastosta lainaamaani kirjaa Puutarha kukoistamaan, jossa näytettiin kovin hyvin osanneen puutarhanhoitoa, mutten oikein saanut selville, mistä maasta kirja oli, mutta suomentaja tai suomalainen kirjoittaja näytti kyllä ymmärtäneen hyvin aihepiirin niillä kohdin, mitä vilkaisin. Minulla ei ole omaa pihaa mutta aiemmin olen kovin pitänyt puutarhanhoidosta, mutten kyllä ole ollut kovin osaavainen vaan vain perustaitoja tavalliseen tapaan osannut, omakotitalossa kasvanut kaupunkilainen kun olen. Niin jotenkin tuosta kirjasta syntyi vaikutelma, että kasvien elämään on puutarhuri eläytynyt oman kokemuksensa kautta, esim. tiennyt, kuten kaikille lapsille mutta ehkä liian teoreettisesti opetetaan, että multa on kasveille tärkeä, ja niin on eläytynyt multakokemukseensa, multamielikuviinsa kasvien kanssa tekemisissä ollessaan ja kasveja katsellessaan kuulostellut mielikuvistaan, että mitä kasvi tuntuisi tuumivan, että millainen multa olisi hyvä, miten hoidettu, miten laajalta alueelta, yms, kai tekemisten henkeäkin, sillä kasvit ovat osa luonnollista elinympäristöämme, voimme ymmärtää niitä vaistokautta, mielikuvamme voivat osua oikeaan, jos samalla keskitymme aistimaan kyseiset kasvit, niiden tunnelman vivahteet, elämän hengen niiden luona tms. Ja samoin, kai osin samalla, pilvet ja sateen kasvin kannalta yms mitä kasvien tiedetään tarvitsevan ympäristötekijöitä hyvään elämään.
Ktasoin kanssa sanomalehdestä kukakkaupan mainosta ja ihmettelin sitä, kun kukat näyttävät eri ihmistyyppien tai elämän aatosten tyyopopisltä, samoin joskus kun hoksaa että miten niin viherkasvitkin, että onko niin, että kasvin olisi hyvä ja vuorovaikuttaisimme kasvin kanssa niin kuin kasvin anti tuossa tyylin mielessä on, niin eläisimme elämäämme pikemminkin henkisesti leijaillen, että sellainen on historiamme, vai onko se tyytyväisyyden aste tai huomiokäytön määrän keskioikea kasvien kanssa, esim. kasvi reunalla eikä keskipisteenä tai kokonaan ohitettuna. Mutta toisaalta suurin onni löytyy kai terveistä elämäntavoista ja yhteiskunnan toimivuudesta, mikä vaatii metsäluontomaisesti hyvää näköä, maisemien katselun taipumusta.
Kirjassa oli kanssa kiveyksiä, joissa oli kivien välissä aika paljon maata tms niin, ettei tavallisellakaan kuviolla tullut suorakaiteen muotoista vaan saattoivat polut kauniisti kaarrella. Mutta onko sitten, että vaikka kaksi eri matertiaalia tai vaihtelevantyyppinen materiaali toisivat paljon kivemman variaatiomahdollisuuden ja vähemmä'n pöntön lopputuloksen, niin aina ei noita kivien välien täyttömateriaaleja Suomen oloihin niin ole,mutta voisiko niitä käsityömäisesti askel askeleelta että mitäs tästä saataisiinkaaan, kehittää jostakin?
Etelän maiden vai Brittienkö, kukkaistutukset ovat kovin hienoja, kukositavia, vai ovatko kyseessä suomalaiset julkiset istutukset, mutta samalla jotenkin pysähtyneitä. Suomalainen ajattelisi pysähtyneen perspektiivin olevan ajattelun näkökulman osa ja lisäksi tarvittavan terveitä elämäntapoja onneen ja tervehenksiyyttä yksilöllisen varitaation saalimiseeen, että siinä mielessä kyllä pidän suomalaisista kukista enemmän, ja jopa vähemmän laitetuista enemmän luonnontilaisista pihoista kukkineen, mutta katsomisen arvoinen tuo kirja! Taisi olla Valittujen Palojen.

Tuota kirjaa kun hiukan lisää luin, niin mielestäni tekijä(t?) tuntui saavan touchia puutarhanhoitoon, kun ei ottanut sitä kaavamaisena, nett on näitä ja näitiä kasvilajeja tai että yleensä imiselle on paras sellainen ja sellaienen, vaan oli hänellä enemmän etäisyyttä, niin kuin vaikka, että tekee miesväelle kaarevia kivettyjä kulkureittejä, jolloin kai miesmäisyyteen pelastautuessaan kannattavat helpommin puutarhanhoitoa yms monimutkiasemman hahmon omaavaa, niin kumminkin kun on etöisempi kiveysten ja ammattilaisen puutarhasuunnittelijan etöisyys, niin useita vaihtoehtoja voi harkita, tyyliin jotakin kivaa itselle ja jotakin puutarhamaista, mikö sattuu täönne, tähän puutarhaan istumaan, ja niin saattoi pohtia mm varjoisan kerrostalopihan puutarhaa, mihin suositteli vaaleuita ja lämpimiä värejä eikä sisäpihan tyylistä masentuneena tumma, ahrmaata yms, jolloin ei kai tulisi niin puutarhamainen.
Luulen, että omia itseä kiehtovia kasveja, kukkia, piirteitä puutarhassa on hyvä olla, niitä kaipaa, mutta sitten jos tekee koko puutarhan oman maun mukaan eiköä vain puutarhaa, niin jotakuta naapuria, tuttavaa tms alkaa örsyttäää, kun on liiaksi sinuntyylistäsi, ja niin siitä tulee este s¨puutarhan itämiselle ylipäätään, mitä ei kai käy, jos on puutarha vain, siihen paikkaan sopiva ja muutama itsestä kivoimman tyyppinen kukka tms. Että ihan vain nauttii siitä, että on puutarha, paikkaan sopiva, muttei kuluta loppuun viehtymystään tietyntyyppisiin puutarhoihin, kilpailuta eri vuosiensa puutarhoja tai naapurustoja.

4. maaliskuuta 2019   Ainakin viherkasveilleni ilmavampi multa näyttäisi tarkoittavan hiukan harvempia kastelukertoja.

Mietin tuota multaa, kun se on niin perinnejuttu, maanviljelyä on ollut pitkään ja se on ollut olennainen osa suomalaista elämää ja elämäntavat ovat nivoutuneet sen kanssa yhteen, sivistyksen kanssa kai myös se, mitä ruokia viljeltiin. Niin suomalainenhan kai luonnostaan miettisi multaan liittyen sitä, millaiseen elämäntapaan kasvit, jotka siinä kasvavat, niiden kasvutapa siinä mullassa, sen mullan voimin, liittyy, onko se viisas, mitä muita vaihtoehtoja siinämielessä on ja ovatko ne jotenkin lyhytnäköisempiä, millaista kasvillisuutta kasvaa missäkin mullassa ja millaisissa olosuhteissa, millaisia elinym´päristöjä ne ovat, millaisia viljellä, mikä sen anti ja sen annin kehitysmahdollisuudet ovat , mitä täyteen hyvään tervehenkiseen elämään tarvitaan, nuorten kasvuun, omaan paikkaan maailmassa, hyvään maailmaan. Niin se on aika paljon mietitty yhdessä väläyksessä, että millasta multaa tää on ja miten siinä kasvaa ja mitä on elämä siinä ympärillä.

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Kuksan tms kolo, mietteitä työkoneesta

Tuli tässä mieleeni, että kuksan, puisen koussikan tms kolo on kai aika usein kuin sylinteri, yhtö leveä ylhäältä ja alhaalta, lieneekö porattu, kun taltalla lohkominen usein tekee reiän seinämään ja niin menee työ pilalla ja vaivaa on paljon. Mutta jos noin käyttäjän kannalta ajattelee, niin suora kolo on kuin tyhmö teoriaperspektiivi, josta ei ole paljoa iloa eikäö sivistystä, mutta jos olisi ylhäältä hiukan leveämpi niin ikään suora kolo kuin vanhassa laudoista tehdyssä sangossa, niin toisiko se mieleen sivistyksen ja terveet elämäntavat? Luonnontieteiden alan akateemiset kenties opsaisivat tunnistaa, mikä kaltevuus viittaa sivistykseen, terveisiin elämäntapoihinja hyvälaatuiseen ajatteluun.
Voisikohan sellaista koloa varten tehdäö uuden työkalun, sorvin tapaisen, mutta jossa puukappale, kai valmiiksi ulkoa vuoltu, olisi paikoillaan ja terä pyörisi paikoillaan kuin pora tai sorvi mutta terän sivulla kuin taltta, kai leveä ja vuolisi ihan vainohuenlastun kullkakin kierroksella ja menisi vähitellen ulommas, määrättyyn leveyteen asti, ja olisi siis sopivan verran kallellaan, mikä kai tarkoittaa, että ensin pitäis porata leveä reikä ja sitten voida ujuttaa tämän uuden laitteen terään kerroskerrokselta tai muutaman kerroksen vöälein syvemmälle. Ja lopuksi kenties vuolla pohja vastraavasti sisältäpäin terän päässä olevalla vastaavalla terällä. Näiden terien reuna ei kai saisi olla terävä, jottei se jätä rumaa tyyliin ja tekemisen laatuun sopimatonta jälkeä, vaan olisi oltava kaareva, pyöreä reuna terissä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Ompele omantyylisesi helppo hame näin, ilman kaavoja haaveesi oppainasi

16.10.2018
"Kolme hamemallia
Symmetrisen perushameen voi ommella helposti omasta päästä, jos on sopiva kangas ja inspiraatiota moiseen hameeseen. Tarvitsee katsella kangasta,kokeilla sen tuntua ja laskeutuvuutta, jotta tietää, millainen hame siitä olisi kiva tehdä ja mihin vuodenaikaan sopiva. Jos vertaa vanhaan omaan samantapaiseen hameeseen, niin tietää tarkemmin ja varmemmin, miten leveä, miten pitkä ja minkämallinen.
Tarvitaan korkeutta vyötärältä hameenhelmaan plus yläkujantie kuminauhalle ja helman saumavara tms. Leveyttä on oltava hameenhelma leveyden verran, mikä usein tarkoittaa useammasta palasta tekemistä.
Hameen kappaleet voi leikata kaarevareunaisina, jolloin kaaren saa, kun tietää, missä kulmassa kangas levenee alaspäin mentäessä, niin kaaren suunnan kuuluu joka kohdassa olla suorassa kulmassa pystysuuntaan nähden, joka siis kääntyy, kun mennään sivusuuntaan. Korkeus taas pysyy koko ajan samana. Sitten vain ommellaan sivusaumat yhteen.
Tai sitten voi ommella suorakaiteista putken ja tehdä siihen tasavälein muotolaskokset. Jos hameen haluaa laskeutuvan kartiomaisesti, ovat muotolaskokset suoria, siis komioita. Muutoin tehdään niihin hameen muotoa levenevyyden osalta. Voi tehdä kaikki muotolaskokset samansuuruisina tai sitten vaikkapa joka toisen tai kolmannen isompana. Yhteensä siis efektin pitäisi olla vyötärön seudun eli peffan, koska sen ylitse hameen on mentävä, jollei sitten ole vyötäröllä halkio, lantion leveys ylhäällä ja helmassa koko leveys. Muotolaskosten alle jäävä osa laskeutuu suoraan. Laskoksia kai tarvitaan ainakin kuusi.
Tai sitten jos on aika ohut helposti ryttyyn menevä kangas, niin voi omella putken ja ylhäälle kahden ompeleen väliin nauhakujan, jotta ryttyyntyy symmetrisesti, ja siihen kuminauhan, jolla tekee tasaisen rypytyksen ja siis hameen muodon.
Sitten siis ommellaan ylös kuminauhakuja ja siihen samalla kuminauha jo valmiiksi. Ja huolitellaan helma kivasti, siis taitetaan vöhön ja ommellaan. Vyötärön tarkka korkeus pitäisi valita niin, että helma tulee kivalle korkeudelle, eli ylhäältä on kangasta helpompi lyhentää.
Erityisesti hamekankaan laskeutuvuuden katseluun peilin edessä tai hamekangasta käteen hamuten on tärkeää, sillä eri kankaat laskeutuvat laineille eri tavoin ja eri kuviot, värit ja materiaalit tykkäävät eri määrästä laineita. Samoin vuodenaika, hametyyppi ja toivomasi sosiaalinen vaikutelma tai muu tyylilaji vaikuttavat paljon siihen,millainen hame olisi kiva. Anna kankaan olla väljästi ja vaihtele liukuvasti sen laineiden, leveyden yms määrää. Ja kun ohimennen näytää jossakinkivalta, niin hae se kohta tai alue ja paina mieleesi,millainen se on tyyliltään. Kokeile sitten tehdä laineita suunilleen saman verran koko matkan, siis koko leveyden,ja arvioi sen määräämähameenhelman leveys ym seikat.
Jos jollakin kohden tyyli menee huonoksi,niin pidä taukoa, tuuleta, kenties haukkaa jotakin ja aloita virkeänä jaksavaisena uudestaan ideaalit oppainasi.
"

Lainaus tekstistä
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2017/01/ompelemisesta.html


Huom! Kannattaa lukea!: Vaatteiden ompelemisesta ilmankaavoja, haavensa oppainaan, yleisesti, aika helppo ohje http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html


Lämmin syksyhame & lämmin talvihame https://kauneusjaviisaus.blogspot.com/2019/09/hyva-talvihame-hyva-syksyhame.html

Cozy home easy for handicrafts hobbies

 "  26.4.2026   This video seems to offer easy access to the room part at right, like seems good for handicrafts  https://m.youtube.com...